Hätätilapotilas

Tänään aloitimme ensihoidon syventävät opinnot. Oli hienoa pukea pitkästä aikaa punaista päälle. Eihän noissa savunkatkuisissa pelastustoiminnan opinnoissa mitään vikaa ole, mutta vaihtelu virkistää. Tänään kerrattiin hieman sitä, miten toimitaan jos potilas on kohdattaessa eloton. Kertaus on opintojen äiti, niinhän sitä sanotaan. Ei tuosta elottomuudesta sen enempää, mutta päivän kenties kiinnostavin aihepiiri käsitteli hätätilapotilaan kohtaamista.

Hätätilapotilashan on käsitteenä sellainen, että sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on akuutti, vakava peruselintoimintojen toimintahäiriö, mikä pitkittyessään johtaa siihen, että ihminen menehtyy. Tänään keskityttiin tunnistamaan hätätilapotilas siten, että harjoitus toteutettiin pelkästään luokkahuoneessa, luennon omaisesti. Tykitettiin seinälle esitiedot tehtävistä. Tehtävät olivat tapahtuneet tosielämässä, joten oikeaa tapahtumien kulkua pystyttiin vertaamaan siihen, mitä oppilaat olisivat tehneet kyseisillä tehtävillä. Jälkiviisaus siis opetti tässä tapauksessa. Ihminenhän tulee aina tekemään virheitä ja pahimmassa tapauksessa se saattaa ensihoidossa maksaa potilaan hengen. Valitettavaa, mutta totta. Ainahan toki voidaan jossitella, mutta kun se homma on korkeimmassa kädessä, päätös hoitolinjasta on tultava sekunneissa. Jonkun on tehtävä se päätös. Jos sitä ei tehdä, lopputulos on plusmiinus nolla.

No, asiaan. Kuten edellä kerroin, luennolla kuvattiin siis tilanne, jonka jälkeen vastasimme, että miten siinä toimisimme. Mitä mittauksia tekisit? Missä järjestyksessä? Mitä ne sinulle kertoisivat? Konsultoisitko lääkäriä? Hälyttäisitkö lisäavun? Load and Go vai Stay and play?

Load and go, eli teetkö vain välttämättömät toimenpiteet vitaalien turvaamiseksi ja kuljetat?

Stay and play, eli hoidatko potilasta kauemmin kohteessa? Odotatko lisäavun saapumista?

Tästä pääsemmekin juuri siihen, mikä mielestäni tekee ensihoidosta niin haastavaa ja palkitsevaa. Kuten edellä mainitsin, hätätilapotilas vaatii välittömiä hoitotoimenpiteitä, nopeasti. On olemassa potilastilanteita, joissa on oikeasti osattava päättää, että mitä tehdään nyt ja mitä jätetään tekemättä. Jäänkö mä hieromaan sinne kohteeseen vai teenkö vain välttämättömät perustemput ja ajoneuvoon nouse? Hommahan vielä nousee potenssiin kaksi hoitotasolla ja syrjäseuduilla, missä kuljetusmatkat ovat pitkiä ja lisäavun saaminen kohteeseen kestää kauan.

Luento oli mielestäni yksi parhaista luennoista koko kurssin aikana. Eikä siihen tarvittu ambulanssia, Sim-Man/ALS-nukkea tai vaikuttavaa arsenaalia hoitovälineitä. Oli hieno huomata, että kurssilaiset pystyivät perustelemaan ratkaisujaan ja tietoa löytyi hyvin. En tiedä minkälaisia oppitunteja asemilla pidetään, mutta minun ääneni menee kyllä tämän tyyppiselle setille. Helppo toteuttaa esim. Lauri 4 vetoisena ja on anniltaan arvokas. Keskitytään ns. olennaiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *