Ensimmäisten päivien mietteitä

Mistäköhän sitä aloittaisi?? No kerrottakoon ainakin sen verran, että ensimmäinen aamu ei ollut ainakaan yhtä paha kuin armeijan harmaissa. 🙂 Se ei silti poista sitä tosiasiaa, etteikö henkilökohtainen fiilis olisi edelleen hieman odottava ja jännittynyt. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska ympärillä on nippu tuntemattomia kavereita ja tuleva koulutus ainutlaatuista. Koululla vallitsee tietty asiaankuuluva kuri, johon sisältyy muunmuassa se, että oppitunnit ilmoitetaan opettajalle samaan tyyliin kuten armeijassa. Ilmoittajana toimii kurssin järjestäjä. Koululla on myöskin tietty pukeutumiskoodi. Ei tosin niin tiukka kuin armeijassa, mutta kouluajalla pukeudutaan koulupukuun.

Alkuvaikutelma opiskelutovereista on positiivinen. Solussani voi kuulla jos jonkin sortin murretta, koska ihmiset ovat eripuolelta Suomea. Mainitsemisen arvoiseksi koen Rovaniemen seudulta kotoisin olevan “moottoriturvan”, Saken. Sakelta ei juttu lopu kesken ja murre puheessa tuo miehen näkemyksiin oman ainutlaatuisen, positiivisen sävyn. Toinen henkilö tuvassani, jonka haluan nostaa pinnalle on Juha. Juha on päälle kolmekymppinen korkeasti koulutettu mies. Korkeasti koulutetulla tarkoitan sitä, että omasta kaveripiiristäni ei löydy yhtään ihmistä, jolla olisi vastaava koulutus. Juhan ikä ja koulutus heijastuu mielestäni parhaiten semmoisena tiettynä rauhallisuutena ja täsmällisyytenä. Juha ei ole mies, joka on kokoajan äänessä, mutta ilmaisee mielipiteensä silloin kun se pitää ilmaista.

Kuten edellisessä viestissä mainitsin, koululla on erinomaiset mahdollisuudet harjoittaa fyysistä kuntoa. Täällä on hienot puitteet. Voisinpa jopa sanoa, että hyvin harvassa paikassa Suomen oppilaitoksista on vastaavat puitteet. Täällä on hieno treenata. Hiki säästää verta.

Lähtökynnyksellä

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Niinhän sitä sanotaan. Vielä olisi tarkoitus laatia tarkka lista mukaan lähtevistä tavaroista, jotka on jo aika pitkälti valmisteltu lähtöä varten.

Koululla on kuulemma erinomaiset puitteet kovaan fyysiseen harjoitteluun ja kolme kertaa päivässä tapahtuva ilmainen ruokailu pitää huolen palautumisesta. Tavoitteena on säilyttää nykyinen hyvä tasapaino aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon suhteen. Koulun cooperin testeissä olisi tarkoitus hakea aina omaa ennätystä. Pääsykokeissa juoksin tämän hetken ennätykseni 3130m ja sitä olisi tarkoitus parannella.

Kävin tänään Tiimarissa ostamassa hieman kyniä ja paperia. Se tuntui oudolta pitkästä aikaa. Pitää tässä aloittaa hieman hiomaan tuota kravattisolmua “Ylpalvo”:n mukaiseen kuntoon. Sen verran vähän tullut harjoiteltua. Onhan niitä kuminauhakravatteja, mutta pitää tämäkin vaikeimman kautta tehdä.