Alkusanat

Sain tuossa pari päivää sitten juoksulenkillä idean siitä, että voisin aloittaa kirjoittamaan ns. päiväkirja tyyppistä blogia tulevasta kurssista. En tiedä miksi tämmöinen mieleeni juolahti, mutta idea tuntui heti hyvältä. Ehkä se tuntui hyvältä siksi, että olisi varmasti mukavaa lueskella sitten jälkeenpäin kirjoituksiaan ja muistella menneitä. Huomata kenties se ammattitaidon karttuminen ja nähdä miten itse käsittelee asioita. Mitä kirjoittamiseen tulee yleensäkin, niin se on mielestäni tehokas tapa purkaa ajatuksiaan, vaikka kukaan niitä ei lukisikaan.

Pääasiallinen syy tämän blogin syntyyn oli kenties kuitenkin se, että olen täysin uusien haasteiden edessä. Olen käynyt kaksi ammattikoulua teollisuuden puolelta ja myöskin ollut koko lyhyen työhistoriani (5 vuotta) töissä teollisuudessa. En siis omaa minkään sortin tietotaitoa pelastajan ammattiin. Mielestäni on äärimmäisen mielenkiintoista päästä opiskelemaan alaa, jossa varmasti riittää haasteita, vastuuta ja pystyy saavuttamaan ns. terveen ammattiylpeyden. Vaikka mainitsin sanan “ammattiylpeys”, niin sillä en tarkoita sitä, että nostaisin itseni jotenkin muiden yläpuolelle. Näen pelastusalan työnä, jossa et koskaan voi olla liian hyvä tai liian pätevä. Jos ajattelee olevansa “voittamaton”, niin voisi olla aika harkita alan vaihtoa johonkin muuhun asiakaspalveluammattiin. Ihminen hakee tietyllä tavalla haasteita ja silloin nöyryydellä mennään varmasti pitkälle, oli sitten ammatti mikä tahansa.

Itselläni on myös veli, joka on ammatiltaan palomies-sairaankuljettaja. Moni varmasti on itsekseen ihmetellyt, että miksi minunkin pitää samaa tietä tallustaa. Tuohon voin vain vastata, että meitä on aina kiinnostanut samat asiat ja olemme samanhenkisiä. Jos miettii mun syytä kurssille hakuun, niin kyllähän se niin vain on, että jos nykyinen duuni rupeaa tökkimään, on aika tehdä päätöksiä. Joskus hyvä perhetuttuni sanoi: “Jos jokin asia kiinnostaa, on vain Jukka yritettävä, ettei vanhemmalla iällä koskaan jossittele, että miksi en silloin tehnyt sitä ja sitä”. Se on erittäin hyvä neuvo ja olen sitä koittanut parhaani mukaan noudattaa.

Kurssille hakiessani törmäsin monesti asiaan, joka koski lähinnä sellaisten asioiden näkemistä, joita kaikki ihmiset eivät joko tule näkemään tai halua nähdä. Tässäkin asiassa vetoan tuohon edellä mainittuun nöyryyteen. Tulen varmasti näkemään asioita, joihin tulen tottumaan, mutta tulen varmasti myös näkemään asioita, joihin ei henkisesti terveen ihmisen pidä koskaan tottuakkaan. Ihmisillä on omat tapansa valmistautua asioihin. Mä valmistaudun koulutukseen siten, että mietin mitä tuleva pitää sisällään. Silloin se ei iske mua päin kasvoja kun tilanne tulee. Mä kuitenkin näen itseni kannalta hyvin tärkeänä tiedostaa, että on vain ajan kysymys kun joudun tilanteeseen, jossa kaikki oppimani ns. koeponnistetaan. Mä olen tätä paljon miettinyt ja jos multa kysytään, että pelottaako se mua, niin tottakai se tietyllä tavalla pelottaa. Näen kuitenkin, että juuri se tulee tykittämään sen adrenaliinin mun verenkiertoon. Juuri se tulee antamaan mulle sen “oman kunniani”. Pelastusala on mulle vielä tuntematonta aluetta, mutta mä tiedän, että kun mulle lyödään toimintamallit selkärankaan, tulen varmasti pärjäämään ja työni tulee antamaan minulle paljon. Pitää olla itselleen rehellinen. Itseään ei kannata pettää.

Mielestäni olisi hienoa, jos voisi tehdä työtä “ihmiselle”. Olisi hienoa, jos töistä lähtiessään voisi itselleen hiljaa sanoa, että “Perkele, mä sain tänään jotain hyvää aikaan”. Olisi hienoa, jos olisi työkavereita, joiden kanssa sä voisit puhua asiat halki punastelematta, työkavereita, joiden kanssa olisi aina se tekemisen meininki, se ryhmähenki ja -kuri. Olisi hienoa olla terveellä tavalla ylpeä ammatistaan ja ammentaa siitä voimaa myös arjen jaksamiseen ja harjoitteluun. Viimeisenä mainittakoon, että olisihan se nyt jumalauta hienoa päästä ajamaan tuhatta ja sataa, pillit päällä ja valot vilkkuen. 🙂 Kyllä mä paskaa puhuisin jos väittäisin, että en ole pikkupoikana “Pii-Paa-autoa” leikkinyt. 🙂

Tässä hieman syitä siihen miksi hain kurssille. Kurssi alkaa 11.8.2008. Sitä odotellessa.